| INFO 1 - FSG-FESTIVAL HANGÖ 2024.pdf |
|
Appelgrenintien, Bulevardin ja Vuorikadun varrella sijaitsevan Kirkkopuiston ohi kulkemista on Hangossa melkein mahdoton välttää. Se on aivan Hangon keskustassa ja sitä reunustavat huvilat, kaupungintalo, kirjasto, kirkko ja vesitorni. Kirkkopuisto on tunnettu kauniista kukkaistutuksista, jotka ilmestyvät alkukesästä kirkolle vievien rappujen alapäähän. Myös lapset viihtyvät Kirkkopuistossa, sillä siellä on yksi Hangon suosituimmista leikkipuistoista ja paikallisen urheiluseuran ylläpitämä jäätelökioski. Regatan uimaranta on kivenhoiton päässä. Hejdiläiset arvostavat myös aikuisille tarkoitettuja liikuntalaitteita.  Yks, kaks ja hyppy! Lillmärsanin hyppytorni eli Hoppis on ollut kesäisin suosittu ajanviettopaikka jo vuosikausia etenkin nuorten keskuudessa. Hyppytorni on silloin auki päivittäin ja paikalla on valvoja. Lillmärsanin lähistöltä löytyvät myös hyvät lenkkipolut, kuntoportaat, uimalaituri, frisbeegolfrata sekä rantaa ja kalliota, joilla voi nauttia auringosta pitkälle iltaan. 📷 Tapio Kekkonen
Kylpyläpuistossa, Appelgrenintien ja vanhan urheilukentän välissä sijaitseva Puistolampi oli Hangon kaupungin perustamisen aikoihin huomattavasti nykyistä suurempi ja nimeltäänkin Buuslampi tai –järvi, Busträsk. Suunnitelmissa oli, että lampi olisi täytetty kokonaan Kylpyläpuiston perustamisen aikaan, mutta kun päättäjät kävivät keskusteluja asiasta paikan päällä hankkeesta luovuttiin. Lampi täytettiin osittain v. 1902. Puistolampi on aina ollut suosittu paikka. Puistolampea ympäröivä puisto on osaksi luonnonmetsää ja osaksi hoidettua puistoaluetta. Nykyään kaunis lampi on tunnettu runsaista lumpeenkukistaan. Lammen rannalla on myös romanttinen laituri. 📷 Tapio Kekkonen
Tästä ihastuttavasta kesäkahvilasta ei puutu historian havinaa. Se on palvellut vieraita Pienellä Mäntysaarella 1900-luvun alusta asti, ensin kioskina ja sittemmin kahvilana. Alun perin kahvilan nimi oli Lilla Tallholmen, sitten Café Africa, ennen kuin marsalkka C.G.E. Mannerheim osti sen vuonna 1927. Sanotaan, että ostopäätöksen takana oli se, että viereisellä Isolla Mäntysaarella kesiään viettäneellä Mannerheimillä meni hermot Café African railakkaaseen menoon. Siellä kun myytiin kieltolain aikanakin niin sanottua kovaa teetä.. Mannerheim omisti kahvilan vuoteen 1933, mutta hänen antamansa nimi Neljän Tuulen Tupa on jäänyt näihin päiviin asti. Hejdiläiset suosittelevat hyppäämään pyörän satulaan tai ottamaan jalat alle ja suuntamaan Neljän Tuulen Tuvalle vievälle suositulle rantapromenadille. Kahvila sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Hangon keskustassa upealla paikalla kallioilla kahden pitkän hiekkarantaisen lahden välissä. 📷 Tapio Kekkonen
Bellevuen uimaranta on pitkä ja idyllinen uimaranta Hangossa, Plagenin itäpuolella. Etelätuulella Kolalahden vesi voi olla hyvinkin lämmintä. Ranta jatkuu idän suuntaisesti Långsandan luonnonsuojelualueena Neljän Tuulen Tuvalle asti. Kuva: Tapio Kekkonen
Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema Hangon vesitorni valmistui jatkosodan aikana vuonna 1943. Vesitorni sijaitsee Vartiovuorella Hangon kirkon vieressä, ja sen omistaa Hangon kaupunki. Tornin kokonaiskorkeus on 48 metriä. Festivaalin aikana voit vierailla vesitornissa, joka kohoaa noin 65 metriä merenpinnan yläpuolelle ja tarjoaa upeat näköalat. 📷 Tapio Kekkonen
Onnittelemme Hejdiä nimipäivänä Unikeonpäivänä 27.7 Hejdi mainitaan ruotsalaisessa muunaistarustossa Pohjolan hallitsijan Gylphen tyttärenä. Voimisteluyhdistys Hejdi r.f. julkaisi vuonna 2010 100-vuotis historiikkinsa jonka Marketta Wall on kirjoittanut. Tässä saatte lukea otteen kirjasta. “Hej-di” tytöt! Tällä iloisella kannustushuudolla Hangö-lehden nimimerkki Charles - Armas Appelgren - tervehti Hejdin voimistelijoita pakinassaan 11.12.1909. Charles kirjoittaa, että ei ainoastaan miesväki julista hienoa ajatusta “mens sana in corpore sano” - vaan että myös vaimoväki, joka sen lisäksi, että se on ottanut nämä sanat ruusunpunaisille huulilleen, niin nyt myös toteuttaa niitä käytännössä. Charles jatkaa, että kysymyksessä on oikea yhdistys puheenjohtajineen, sihteerineen, kassanhoitajineen ja tilintarkastajineen ja että 20 naista on koko syksyn harjoitellut sitkeästi kaksi kertaa viikossa ja että heillä on oikein univormu, jota kukaan miessilmä ei tähän päivään saakka ole päässyt näkemään. Vielä hän lisää, että joulun alla naiset pitävät omat iltamansa yhteiskoulussa, mutta ne oli tarkoitettu ainoastaan yhdistyksen jäsenille. Vaikka Charles suhtautuu hieman huvittuneesti voimistelijanaisten harrastukseen, niin hän kuitenkin lopettaa juttunsa kannustavasti: “Kaikesta huolimatta paljastan pääni ja lausun mykistyneenä suuren kunnioitukseni näille reippaille naisille ja toivotan heille jatkuvaa menestystä heidän arvokkaissa pyrkimyksissään - salve!” Charles oli Hejdin rahastonhojtajan Ajna Appelgrenin veli ja itse hän kuului HIK:n miesten voimistelujoukkueeseen. Första bild: Hejdi min vän - omslaget på boken
Bilder ur boken: Hangö museums bildarkiv |
FSG-FESTIVAALI
|
RSS Feed